Käytettävyystesti ja kontekstuaalinen haastattelu ovat hyvin samanlaisia. Monilla asiantuntijoilla tosin on taipumus keskittyä käytettävyystesteissä kapea-alaisiin, tarkasti ennalta rajattuihin kysymyksiin. Tällainen lähestymistapa ei jätä juurikaan varaa perehtyä käyttäjien toimintaan, todellisiin kokemuksiin ja käyttötilanteisiin. Sen sijaan kontekstuaalisissa haastatteluissa kysymykset ja tehtävät pidetään usein avoimina ja ne liittyvät käyttäjien todelliseen toimintaan. Raja käytettävyystestin ja kontekstuaalisen haastattelun välillä on häilyvä, samaan tapaan kuin rakenteellisessa ja temaattisessa haastattelussa.

Monilla designereilla tuntuu olevan kielteinen asenne käytettävyystestausta ja -tutkimusta kohtaan. Uskon, että tämä johtuu käytettävyyden kapeasta mieltämisestä ja helppojen voittojen strategiasta, joita molempia Jakob Nielsen on voimakkaasti ajanut. Laajemmassa merkityksessä käytettävyys tarkoittaa, miten tarkoituksenmukainen, käytännöllinen ja miellyttävä palvelu tai tuote on todellisille käyttäjille todellisissa käyttötilanteissa. Tämä on käytettävyyden ”todellinen” merkitys, joka on määritelty ISO-standardissa 9241. Käytettävyys on paljon enemmän kuin suuria fontteja ja kontrasteja, kun sitä kehitetään tarkoituksenmukaisesti ja kontekstuaalisesti.