En taustoittanut aiemmassa artikkelissa esittämääni käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimalliluonnosta. Vaikka käyttäjäkeskeisestä ja ihmiskeskeisestä suunnittelusta on julkaistu kehittyneitä ja vertaisarvioituja menetelmiä, näitä termejä käytetään arjessa löyhästi. Esittelen tässä ISO 13407 -standardissa kuvatun ihmiskeskeisen suunnittelun prosessimallin ja sen pohjalta luonnostelemani kevyemmän mallin, joka lähestyy standardia käytännön näkökulmasta.

ISO 13407 kuvaa vuorovaikutteisten järjestelmien ihmiskeskeisen suunnittelun. Sen sisältämässä prosessimallissa (kuva alla) tehdään neljää toimintaa (activity):

1. Käyttöyhteyden ymmärtäminen
2. Tavoitteiden asettaminen
3. Ratkaisujen suunnittelu
4. Ratkaisujen arvointi

Kaavio kuvaa syklisen prosessin, joka vastaa kokemukseni mukaan tiedonkulkua ja oppimista suunnittelutyössä, mutta ei sen työvaiheita, koska samassa arjen hetkessä voi tapahtua montaa ISO:n toiminnoista. Esimerkiksi käyttökokemusta arvioidessaan kannattaa yleensä pyrkiä kasvattamaan ymmärrystä paitsi olemassaolevan ratkaisun käytettävyydestä, myös sen käyttöyhteydestä eli missä tilanteessa sitä käytetään ja miksi. Montaa ISO:n toimintoa voi tapahtua yhdessä hetkessä myös suunnittelutilanteessa, kun syntyy oivallus käyttötilanteesta ja sen asettamista vaatimuksista, sekä samalla jo hahmotelma vaatimukset täyttävästä ratkaisusta.

Ihmiskeskeisen suunnittelun voi mielestäni pelkistää kahdeksi toiminnaksi. Näistä ensimmäinen on käyttötilanteiden ja tavoitteiden ymmärtäminen, toinen ratkaisujen havainnollistaminen (kuva alla). Karkeasti ottaen näitä suunnittelutyön kahta osaa voisi kutsua myös nimillä tutkimus ja suunnittelu, mutta tutkimus on kovin juhlava sana seuraaville esimerkeille.

Palvelu- ja vuorovaikutussuunnittelijalta tilattavat kokonaisuudet ovat yleensä melko laajoja, jolloin yksi ”kierros suunnittelua” kestää joitakin viikkoja. Esimerkkinä toimikoon Finna.fi -tiedonhakupalvelu, jonka käyttökokemuksesta vastaan, ja jonka käyttötilanteet kartoitin viime vuonna. Uskottavia käyttötilanteita oli tunnistettu ja kerätty projektissa jo aiemmin, enkä lähtenyt tekemään varsinaista käyttäjätutkimusta. Empiirinen tiedonkeruu ei ollut tässä tapauksessa välttämätöntä myöskään, koska Finna.fi on laajalle käyttäjäryhmälle suunnattu palvelu, jonka käyttötilanteista moni oli minulle ja muille tiimissä entuudestaan tuttu ”oman elämän etnografian” kautta eli omasta elämänkokemuksesta.

Analysoin Finna.fi:n käyttötilanteet ja luokittelin ne kolmeen luokkaan, jotka ovat temaattinen haku, teoshaku ja selaileva haku. Temaattista hakua on esimerkiksi materiaalin keruu musiikintutkija A. O. Väisäsestä TV-dokumenttia tai tutkimusta varten. Tenttikirjan etsiminen olisi teoshakua. Selailevassa haussa käyttäjän päämäärä ei ole aina kovinkaan konkreettinen, esimerkiksi kun taiteentutkija surffailee materiaalia taideteoksesta tulevien tutkimustensa mahdollisiksi aiheiksi. Tein käyttötilannekartoituksen ja tavoiteanalyysin muutaman kuukauden kuluessa, mikä ei ollut kokoaikaista työtä, koska suunnittelimme ja Scrum-kehitystiimi toteutti samalla palveluun käyttöliittymäparannuksia. Idea moneen käyttöliittymäparannukseen nousi käyttötilanteiden läpikäymisestä, ja toteutustehtäviä myös priorisoitiin sen perusteella, kuinka monessa esimerkkitilanteessa ongelma toistui. Poimin ne käyttötilanteet, joissa oli riittävät taustatiedot käyttökokemuksen arviointiin, myöhemmin suunnittelussa hyödynnettäviksi. Jätin viisitoista – kaksikymmentä käyttötilannetta pois, koska niistä ei ollut riittäviä tietoja käytön ”simuloimiseen” asiantuntijatyönä. Olen käynyt esimerkkitilanteet läpi suunnittelutyön edetessä muutaman kuukauden välein, jotta käyttötilanteet ja käyttäjien tavoitteet säilyvät minun ja kehitystiimin mielissä, ja jotta ”pysyn kartalla” Finna.fi:n käyttökokemuksesta ja käytettävyydestä todellisissa käyttötilanteissa.

Myös pienempien osakokonaisuuksien käytettävyyden parantaminen etenee joskus ”ihmiskeskeisen suunnittelun kierroksina”. Esimerkiksi kun sisällytimme palveluun listan mukana olevista organisaatioista, se oli aluksi vaikea löytää, koska valikon ykköstason linkkiteksti ei houkutellut avaamaan sitä. Ylemmässä kuvassa vasemmalla on tämä ensimmäinen versio. Organisaatiot-linkki siirrettiin myöhemmin valikon ykköstasolle, missä se on heti näkyvillä (alempi kuva). Tämän käytettävyysparannuksen suunnittelu ja toteutus kesti yhteensä alle henkilötyöpäivän.

Käyttäjäkeskeinen ja ihmiskeskeinen suunnittelu tarkoittavat tässä ja aiemmassa artikkelissani samaa asiaa, vaikkakin ihmiskeskeisessä suunnittelussa käytännön suunnitteluprosessi ja asiakkaan tarpeet korostuvat, kun taas käyttäjäkeskeisessä painottuu tuotteen ja loppukäyttäjän välinen vuorovaikutus. Termin käyttäjäkeskeinen suunnittelu on esitellyt Don Norman teoksessaan The Design of Everyday Things, jonka voi ladata verkosta ilmaiseksi.